Päivittäin, jo parinkymmenen vuoden ajan, he ovat minua tarkkailleet työhuoneeni hyllyltä - minun rakkaimmat nukkeni Julius ja Justus. Hylly on ollut välillä työpöydän yläpuolella, toisinaan taas lähellä höyläpenkkiä, jossa on ompelukoneeni. Joskus vaatetus on vaihtunut, mutta he tykkäävät niin olla mukavissa haalareissa, etten ole raaskinut vaihtaa tyyliä liian usein. Moni muu nukke on saanut alkutaipaleensa Juliuksen ja Justuksen seurassa, mutta vain he asuvat uskollisesti työhuoneen lankojen, kankaiden, puikkojen, koukkujen, kynien, maalien, siveltimien ja kaiken muun tavarapaljouden keskellä.
Suurin osa nukeistani on muuttanut meiltä pois. Heillä on jokin tehtävä toisten kotona. Jotkut nukeista päätyivät kirjan kansiin. Toivottavasti sivut ovat täynnä arjen ja juhlan kokemuksia, vierailuita, iloisia oppimisen hetkiä, muistoja lapsuudesta tai vanhuudesta, mietelauseita, pohdintaa, runoja tai rimpsuja, lauluja tai tarinoita, toiveita tai rukouksia, rakkaimpia reseptejä tai käsityöohjeita, osoitteita tai puhelinnumeroita.
